Kumpula

Oranssin ensimmäisiä kunnostushankkeita olivat Intiankadun puutalot Kumpulassa. Sodanjälkeiseen asuntopulaan rakennetut talot ovat arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelemia. Ensimmäiset kaksi rakennusta peruskorjattiin vuonna 1992-93. Loput kolme rakennusta siirtyivät Oranssin hallintaan kesällä 2002. Talot ovat Oranssi Asunnot Oy omistuksessa ja ne ovat suojeltuja.

Viidessä talossa on yhteensä 40 asuntoa, alunperin kaikki 40 m2:n kaksioita. Asuinpinta-alaa on yhteensä 640 m2.

 

 

 

 

Historiaa ja taustaa

Kaikki viisi piha-alueella olevaa taloa olivat saaneet purkutuomion kun Oranssi ry:n aktiivit valtasivat ne tammikuussa 1990. Laman takia rakennusten purkaminen oli viivästynyt. Vuoden 1992 alussa Oranssi ry vuokrasi kaksi rakennuksista Helsingin kaupungilta. Ne sijaitsivat puistoksi kaavoitetulla alueella, joten uudisrakentamista ei ollut tulossa tilalle. Taloista tehtiin kymmenen vuoden vuokrasopimus.

Rapistuneesta ulkoasusta huolimatta rakennusten kunto osoittautui kohtuulliseksi, ne olivat nykysilmin katsottuna hyvää työtä. Taloissa ei havaittu merkittäviä vesikaton vuotoja tai lahovaurioita. Kellarit olivat rakenteiltaan hyväkuntoiset ja kuivat. Varustelutaso oli niukka. Huoneistoissa oli vesivessat ja puulämmitys — huoneissa Porin-Matit ja keittiöissä puuliedet. Lämmin käyttövesi ja pesutilat puuttuivat. Kellarissa oli vanhanaikaiset pyykkituvat.

Peruskorjauksen tavoitteena oli järjestää taloihin välttämättömät perusmukavuudet sekä täydentää teknistä varustelutasoa. Muuten haluttiin säilyttää rakennusten hyvin säilynyt tunnelma ja perusilme.

Rakennusten ulkovaipan osalta kunnostustarve rajoittui vesikaton rikkoutuneiden tiilien korvaamiseen ja ulkomaalaukseen. Ikkunat kunnostettiin ja maalattiin. Päätyasuntojen lämmöneristystä parannettiin. Puulämmitys säilytettiin pääasiallisena lämmitysmuotona. Porin-Matit kunnostettiin omin voimin asiantuntijan opastuksella, puuttuvien tilalle haettiin uusia romuliikkeistä. Rapistuneet vesikaton yläpuoliset piiput uusittiin osin. Hormistot kunnostettiin slammausmenetelmällä, joka opeteltiin paikan päällä.

Vanhat valurautaiset viemäriputket saatiin käyttökuntoon rassaamalla. Vesijohdot jouduttiin uusimaan, lämmin käyttövesi järjestettiin asentamalla kellareihin yösähköllä toimivat talokohtaiset lämminvesivaraajat. Sähköasennukset olivat kehnossa kunnossa ja ne jouduttiin käytännössä uusimaan. Asuntokohtainen sähkömittaus säilytettiin, koska haluttiin että asukkaat kontrolloivat omaa sähkönkulutustaan.

Tilaviin kellareihin rakennettiin yhteiset talokohtaiset puulämmitteiset saunat ja suihkutilat. Vanha pyykkitupa nykyaikaistettiin. Asuntoihin hankittiin käytettyjä helloja ja jääkaappeja. Vanhat keittiökalusteet kunnostettiin tai niitä täydennettiin kierrätyskaapeilla. Asukkaat remontoivat asunnot mieleisekseen.

Peruskorjaus toteutettiin pääosin asukkaiden voimin talkootyönä. Varsinaista työnjohtajaa ei ollut, vaan asukkaat toimivat ryhmänä. Suunnittelussa ja joissakin erikoistöissä käytettiin ammattilaisia, joista monet osallistuivat projektiin talkootyönä.

Peruskorjaus aloitettiin kesäkuussa 1992. Ensimmäiset asukkaat muuttivat sisään jo elokuussa ­92, vaikka korjaustyömaa jatkui tammikuuhun asti. Peruskorjausta seuraavana kesänä rakennettiin puuvaja ja kunnostettiin pihoja, lapsille rakennettiin leikkipaikka. Toisen talon päätyyn rakennettiin kokeiluhankkeena aurinkokeräimet, katoksen alle saatiin asukkaiden käyttöön näppärä kesäterassi.

Normaalien huoltojen lisäksi rakennuksiin on peruskorjauksen jälkeen tehty vuosittain erilaisia parannuksia Oranssin työpajan voimin. Asuntoja on kohennettu asukkaiden toiveitten mukaan. Kellareihin on kunnostettu yhteistiloja ja verstas. Asukkaat ovat järjestäneet kierrätyksen ja jätteiden lajittelun. Huonejakoa on muutettu joissakin asunnoissa siten, että vierekkäiset kaksiot on muutettu yksiöksi ja kolmioksi.

Peruskorjauksen tavoitteet onnistuivat pääosin hyvin, suunniteltu asumistaso ja peruskorjauksen hintaa oleellisesti laskeneet ratkaisut (kuten puulämmitys pääsiallisena lämmitysmuotona, yhteissuihkut ja saunat) ovat toimineet. Sekä kustannusten kurissapysymisen että koko talkootyöllä toteutetun peruskorjauksen onnistumisen kannalta oli oleellista että taloihin ei tarvinnut tehdä suuria muutoksia.

Asukkaiden organisoituminen ja vahva sitoutuminen hankkeeseen oli onnistumisen edellytys. Jälkeenpäin katsottuna vaativaan prosessiin lähdettiin sen kummemmin suunnittelematta. Kiperistä tilanteista selvittiin vahvan yhteishengen avulla. Ongelmat opettivat organisoitumaan. Osalla asukkaista oli ammattitaitoa jota pystyttiin hyödyntämään, joukosta löytyi mm. muurari ja maalari.

Rakennukset ovat nykyään Oranssi Asunnot Oy omistuksessa ja ne ovat suojeltuja.