Kenellä on oikeus kaupunkiin ja kenen ehdoilla kaupunkia rakennetaan? Mitä kaupunkilaiset voivat itse tehdä? Miten nuoret voivat itse toimia? Onko kaupungissa tilaa myös vaihtoehtoiselle toiminnalle?
Helsinkiläinen Oranssi on Suomen pitkäikäisimpiä kaupunkiliikkeitä. Kahden vuosikymmenen aikana suorasta toiminnasta ja talonvaltauksesta alkunsa saaneella Oranssilla on ollut aktiivinen rooli kaupunkikulttuurissa ja kaupunkikuvassa. Talonvaltausvaiheen jälkeen Oranssi suuntautui toisenlaiseen tapaan toimia: taloja ei enää vallattu vaan Oranssin nuoret tarttuivat itse toimeen kunnostamalla vanhoja rakennuksia ja tiloja omaehtoisen kaupunkikulttuurin ja asumisen käyttöön.
Opinnäytetyössä tarkastellaan Oranssin toimintaa 1990 -luvun alusta näihin päiviin. Opinnäytetyö on kaupunkisosiologinen tutkimus joka perustuu arkisto- ja haastatteluaineistoon sekä tekijän omiin kokemuksiin. Tarkastelu tapahtuu kolmesta näkökulmasta. Ensimmäisessä näkökulmassa tarkastellaan Oranssia osana suomalaista talonvaltausliikehdintää sekä kuvataan keskeisiä kaupunkikiistoja joissa Oranssi on ollut osallisena. Esimerkkeinä ovat kiistat Sörnäisten Kokostehtaan, Tehtaankadun puutalojen ja Töölönlahden Makasiinien kohtaloista. Toisessa näkökulmassa tarkastellaan Oranssin kulttuuri- ja nuorisotoiminnan kehittymistä. Oranssi on kehittänyt rakennusten ja kaupunkitilojen väliaikaiskäyttöä kunnostamalla ja ylläpitämällä tiloja nuorten omaehtoiselle toiminnalle. Kolmas näkökulma tarkastelee Oranssin asumistoimintaa. Oranssi on kunnostanut omatoimisin menetelmin vanhoja rakennuksia kohtuuhintaisiksi ja yhteisöllisiksi vuokra-asunnoiksi. Oranssin kehittämä omaehtoisen asumisen malli on Suomen oloissa poikkeuksellinen.
Opinnäytetyön keskeinen väite on että nuoret ovat valmiita sitoutumaan toimintaan oman kaupunki – ja asuinympäristönsä puolesta. Oranssi on kehittänyt omaehtoisen toiminnan politiikkaa ja urbaania tee-se-itse -kulttuuria, jossa nuorten on mahdollista toimia itse oman elinympäristönsä parantamiseksi. Oranssin toiminta osoittaa että ruohonjuuritason kollektiivisella kansalaistoiminnalla on merkitystä ja sille on myös kaupunkisuunnittelussa luotava toimintaedellytyksiä.
Lähde: Vesa Peipinen 2012. Oikeus kaupunkiin! – Oranssi kaupunkiliikkeenä. Humanistinen ammattikorkeakoulu ylempi AMK. Helsinki.
Vesa Peipisen julkaisuja:
Oikeus kaupunkiin! – Oranssi kaupunkiliikkeenä, Vesa Peipinen (2012)
Putkinotkosta Hertsigaan, Vesa Peipinen (2009)
Kill Citystä Satamaan – nuorten omaehtoisten tilojen helsinkiläinen perinne, Vesa Peipinen (2009)